Tunnelmia

Kävimme tänä vuonna Norjan Vesisaaressa joululahjaostoksilla. Vieläkö Norjassa on puhelinkoppeja?

Huomasinpa juuri, että en ottanut yhtään kuvaa aattoiltana. Tämä on ainoa, valkosuklaalimekakku, Esikoisen toiveesta.

Eilen pidimme leffaillan ja viritimme valkokankaan ja videotykin. Katsoimme Lemmikkien salattu elämä-elokuvan ja söimme valtavat määrät herkkuja.

Lahjotut

Olen ollut todella kiltti tänä vuonna. Tai ehkä ennemminkin olen siunattu ihanilla läheisillä, koska sain valtavasti lahjoja.

Inarin Hopean valmistamat kettu-korvikset. Rakastan kettuja ja korvakoruja! <3

Neiti 10 v oli kutonut poppanaliinan. Kauniit värit ja riittävän pitkä, jotta mahtuu kotimme keittiön pöydälle. (Onkohan samat mattopuut, joilla minäkin olen ala-asteella tehnyt poppanan?)

Eräs seurakuntalaisista lahjoitti minulle islantilaisen villapaidan! 

Olen haaveillut islantilaisesta ainakin 12 vuotta!

Ystäväni antoi minulle Seija Ranttilan Ságat-käsilaukun. Tämä on niiin hieno! Olenkin etsinyt itselleni pientä laukkua, johon mahtuisi kukkaron lisäksi puhelin ja nyt sain. Kiitos! <3

Sisko oli kuullut, että pidän teestä ja sain myös Pentikin enkeliteesihdin. 

Esikoinen oli myös ostanut minulle kirsikkateetä.

Kummitätini toi minulle ison ulloliidnin, eli villahuivin. 

Olen haaveillut isosta huivista ja nyt haaveeni toteutui! Kiitos! 

Mutta mitäs nämä on!? Anu Forseliuksen tekemät iki-ihanat hopeiset riskut!!!!

Mikä unelmien täyttymys!  

Isommassa riskussa ja korvakoruissa on Swarowskin Aurora Borealis-kristallit, jotka hehkuvat revontulten väreissä.

Pienemmässä on fuksia-kristalli. 

Korut matkalla joulukirkkoon.

Kiitos myös muille lahjojen antajille! Saimme mm. herkkukassin, lahjakortin Naantalin kylpylään, konvehteja, kynttilöitä, peflettejä, kirjan, leffalahjakortteja ym. ym. Puhumattakaan lasten saamista lahjoista. Kiitos, ystävät!

Joulukirkko

Joulurauhaa! Rakastan näitä kiireettömiä aamuja ja iloitsen joulusta pitkään. Joitakin tunnelmia joulun ajasta: Lapsilla oli joulukirkko koulun kanssa ja olin mukana.

Ylösnousemus

Utsjoen kirkon alttaritaulun on maalannut Augusti Koivisto 1924

Utsjoella ei juurikaan kasva kuusia, joten joulupuu on yleensä mänty.

Tämä kattokruunu on jäljellä vanhasta kirkosta.

Hyvää joulua

Oikein hyvää ja siunattua joulua kaikille!

Joulupäivän ihanaa levollisuutta. Esikoinen tutkii lahjojaan, Neiti 10v. maalaa vesiväreillä, mies on töissä ja minä kuuntelen jouluradiota keittiössä. Olimme joulukirkossa aamulla ja kävin mieheni kanssa vanhainkodissa pitämässä pienen jouluaamun hetken. Olipa herttainen tunnelma, Tästä on ihana jatkaa kotoilua.

Duha

Kello on iltakymmenen ja odotan, että mies tulee töistä. Lapset ovat käyneet nukkumaan, Niehku on käynyt iltapissalla ja minä olen juonut puoli litraa kuumaa mehua. Sairastaminen on tosi kurjaa. Tänään on neljäs adventti ja vielä aamulla lähtö kirkkoon tuntui hyvältä ajatukselta. Kirkossa en sitten enää olisikaan jaksanut, mutta eihän sieltä nyt voi kesken kaikenkaan lähteä. Onneksi sentään Ukki ja Muori olivat kirkossa ja tulivat kirkkokahveille. Ja pelastivat päiväni, kun heillä oli mukana aamulla savustettua lohta. Sairaana ei ole oikein jaksanut panostaa ruokiin, mutta nyt ei tarvinnut, kuin keittää muusi kalan kaveriksi.

Olen päässyt sairastamisessa siihen vaiheeseen, jossa otat kiinni vessapaperirullan päästä, etkä päästä irti, ennen kuin se on tyhjä. Nenä vuotaa solkenaan ja hikoiluttaa, vaikka et mitään tekisi. Koiran kanssa en jaksa kävellä, kuin lyhyitä pätkiä.

Torstaina olin lasten kanssa kinkkubingossa ja niinhän Esikoinen voitti meille 7 kg:n kinkun! Tosi hauska juttu! En vain tiedä, kauanko kinkun sulaminen kestää. Että ehtii paistaa jouluksi. ;) Poron paistikin odottaa pakkasessa.

Normaalisti olen leiponut riisipiirakoita ja/tai saaristolaisleipää jouluksi, mutta tänä jouluna jää leipomatta. Sen sijaan yritin imellettyä perunalaatikkoa, mutta senhän nyt saattaa arvata, kuinka siinä kävi. Meillä on pakkasessa perunalaatikkoa, ei imellettyä. Phuoh. Ikinä en enää tee.

Esikoinen on toivonut limevalkosuklaakakkua joulun jälkkäriksi. Katselin reseptejä ja karsin niitä sitä mukaa, kun arvelin, että tuota ruoka-ainetta ei löydy tämän alueen kaupoista. Täytyy olla yksinkertainen ohje.

Hinta kotiinpaluulle on 364 euroa. Varasin autojunaliput kotiin. VR:lle on ilmeisesti mahdottomuus saattaa yksi äiti, kaksi lasta (joista toinen erityislapsi) ja koira jotenkin järkevästi yöjunaan. Emme saa väliovellista hyttiä, koska meillä on koira. Kenet voin laittaa siihen yhteen hyttiin nukkumaan yksin? Harmittaa, että väliovellista hyttiä emme saa. Vaikka olemme kyllä ennenkin matkustaneet koiran kanssa sellaisessa. Sain selville, että VR:llä on joku vammaismatkustajien yhteyshenkilö. Soitan hänelle huomenna.

P.S. Nielen sanani. Posti kiikutti perjantaina paketin. Ei tarvinnut maksaa. Kiitos Posti!

Sairastuvassa kiukutellaan

Neiti 10 v. on ollut viikon pois koulusta. Kova kuume, yskä ja huono olo on vaivannut. Liikkeellä on sitkeää tautia. Minä huomasin eilen yskiväni, niiskuttavani ja tänään alkoi palelu. Mutta onneksi ennen palelua tein satsit lanttulaatikkoa ja porkkanalaatikkoa. Että voin rauhassa sairastaa.

Sain tänään tekstiviestin, että lähetykseni on saapunut Postiin. Muuten oikein mukava juttu, mutta siihen postiin on matkaa 1308 km. Eikä ole ensimmäinen kerta tänä syksynä. Ajattelin hoitaa asian näppärästi ja menin Postin chat-palveluun. Minulle ystävällisesti kerrotaan, että saan pakettini tänne, kunhan maksan siitä postikulut. Olin kuvitellut, että postin jälleenlähettämispalvelu tarkoittaisi sitä, että postini ohjautuisi uuteen osoitteeseen. Ei se sitä tarkoita. Nyt lähettäjä on maksanut postimaksun ja vastaanottaja maksaa postimaksun.

Kiukkuani lisää se, että minulle ei ole tullut kahden paketin osalta saapumisilmoitusta. Olen saanut pakettini sillä, että olen mennyt asiamiespostiin (siihen lähikauppaan) ja pyytänyt, että he katsoisivat ne neljä hyllyä, olisiko pakettini mahdollisesti tullut. Nyt mieheni tilaama paketti on hukassa. Eivät suostuneet asiamiespostissa (siinä lähikaupassa) katsomaan niitä neljää hyllyä. Paketti on edelleen hukassa.

Asiakaspalvelija murjaisi vielä vitsin lopuksi ja kertoi, että pakettini on viimeistään perjantaina noudettavissa asiamiespostista (siitä lähikaupasta). Mieleni teki kirjoittaa, että tuskinpa vain. Ei ole tähänkään mennessä ollut.

Onneksi pystyn niin hyvin peittämään kiukkuni (no, en todellakaan!). Matkahuollon kautta kaikki on toiminut hyvin.

P.S. Kerroinko jo muuten, että lähetimme tänään 86 joulukirjettä. Postin kautta. Monikohan tulee perille?

Kirkkotuvassa retkellä

Haaveilin kauniista kuvista sukumme kirkkotuvasta. Sovimme yhtenä iltana, että viemme sisälle pari kynttilää ja hovikuvaaja M.Vauhkonen ottaa kuvia tuvasta. Niistä tulikin hienoja kuvia! Koska tupa on niin sympaattinen, päätimme käydä siellä jonakin päivänä retkellä. Pakkasimme termareihin teetä ja glögiä, korissa keikkui myös mustikkajuustokakku. Tuvassa istui neljä aikuista, kaksi lasta ja yksi pieni lapinkoira. Kovasti mietitytti, mitähän tupa osaisi kertoa menneistä ajoista, jos se puhuisi. 

Tupa heräsi eloon, kun menimme sinne. Ihan kuin sekin olisi ilahtunut vierailusta!

Revontulia ja maisemia

Kuvaajina M. ja V. Vauhkonen.

Rakennuksia

Kuvaajina M. ja V. Vauhkonen

Pappila

Pirtti pihassa

Kotikotini vanha pirtti

Pieni perunapelto

Koristereunukset

Aittoja

Vanhat hirret

Utsjoen kirkko