"Näkemiin!"

Kerrotaan tarinaa suomalaisesta miehestä, joka halusi oppia sanomaan pohjoissaameksi "näkemiin". Hänelle hienovaraisesti vihjailtiin, että kannattaisi aloittaa jostakin helpommasta fraasista, mutta niin vain mies vänkäsi, että tämän hän haluaa oppia. No...

Riippuu siitä, oletko sinä henkilö, joka lähtee vai se, joka jää. Jos olet lähdössä, riippuu siitä, jääkö paikalle yksi, kaksi vai useampia henkilöitä. Jos jäät, riippuu siitä, lähteekö paikalta yksi, kaksi vai useampi henkilö. Kas näin:

Kun lähdet ja paikalle jää yksi henkilö: Báze dearvan! ("Jää terveenä")
Kun lähdet ja paikalle jää kaksi henkilöä: Báhcci dearvan!
Kun lähdet ja paikalle jää enemmän kuin kaksi henkilöä: Báhccet dearvan!

Kun yksi henkilö lähtee: Mana dearvan! ("Mene terveenä")
Kun paikalta lähtee kaksi henkilöä. Manni dearvan!
Kun paikalta lähtee enemmän, kuin kaksi henkilöä: Mannet dearvan!

Toki voit oikaista ja sanoa ihan: Oaidnaleapmái! ("Näkemiin")


Saamen kielet

Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä ja itämerensuomalaisten kielten lähimpiä sukulaisia. Yhteensä niitä on yhdeksän: länsisaamelaiseen ryhmään kuuluvat etelä-, uumajan-, piitimen-, luulajan- ja pohjoissaame ja itäsaamelaiseen ryhmään inarin-, koltan-, kildinin- ja turjansaame. Äidinkielisiä uumajan-, piitimen- ja turjansaamen puhujia on vain muutamia kymmeniä.

Saamen kieliä puhutaan neljän valtion alueella: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Saamelaisia on laskutavan mukaan 60 000–100 000 henkeä, joista noin 10 000 asuu Suomessa."

Saame Suomessa

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Kaikilla niistä on oma kirjakielensä ja ortografiansa, eivätkä niiden puhujat ymmärrä toistensa kieltä kuin opettelemalla sitä vieraana kielenä.

Vuodesta 1992 asti saamen kielillä on ollut Suomessa virallinen asema saamelaisten kotiseutualueella eli Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa sekä Sodankylän pohjoisosassa. Tämä merkitsee sitä, että saamelaisilla on oikeus asioida äidinkielellään virastoissa ja sairaalassa.

Saamelaisten kielellisistä oikeuksista säädetään saamen kielilaissa. Saamelaisten asioita ja oikeuksia ajaa Samediggi eli saamelaiskäräjät. Samediggi on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin, ja se valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Saamelaiskäräjien yhteydessä toimii myös kielineuvosto, jonka tehtävänä on muun muassa ylläpitää ja kehittää Suomessa käytettävää saamen kieltä, antaa ohjeita ja suosituksia kielen- ja nimistönhuoltoon  ja terminologiaan liittyvissä asioissa sekä osallistua pohjoismaiseen kieliyhteistyöhön.

Pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame

Pohjoissaame on saamen kielistä levinnein ja tunnetuin: pohjoissaamea puhuu noin 75 % kaikista saamenkielisistä Norjan, Ruotsin ja Suomen valtioiden alueilla. Pohjoissaamea puhutaan kaikissa Suomen neljässä kotiseutualueen kunnassa eli Enontekiöllä, Inarissa, Sodankylässä ja Utsjoella, joka on maamme ainoa saamelaisenemmistöinen kunta.

Inarin- ja koltansaamen kielten kotialuetta on Inarin kunta, joka on Suomen ainoa nelikielinen kunta: viralliset ilmoitukset annetaan aina suomeksi, inarinsaameksi, koltansaameksi ja pohjoissaameksi.

Inarinsaamelaiset, nykyisin noin 600 henkeä, ovat Inarin alkuperäisväestöä. Heidän yhdistyksensä Anarâškielâ servi ry pyrkii aktiivisesti inarinsaamen elvyttämiseen. Hyviä tuloksia on saavutettu muun muassa kielipesätoiminnalla, joka on lisännyt nuorten kielenpuhujien määrää.

Koltansaamelaiset, joita on noin 600 henkeä, asuivat aiemmin Petsamon alueella, mutta sodan jälkeen heidät asutettiin Sevettijärven ja Nellimin seuduille. Koltansaamelaisten kulttuuriyhdistys Saa'mi Nue'tt ry:n tavoitteena on turvata koltansaamelaisen kulttuurin jatkuminen ja siirtyminen seuraaville sukupolville.

Valtaosa saamelaisista asuu muualla kuin virallisella kotiseutualueellaan.

Lähde:Kotus http://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/saame