Sain viime viikolla etelästä ihanan vieraan, entisen työtoverini, nykyisen ystäväni. Halusin viedä hänet Jäämeren rannalle ja yksi lempipaikoistani siellä on Nessebyn kirkko. Vielä Skiippagurran kohdalla maisemaa verhosi sumuvaippa ja ajattelin, että mahtaako retkestämme olla mitään iloa. Mutta vain muutaman kilometrin jälkeen, taivas jälleen aukeni ja saimme nauttia ihanista maisemista, säästä ja toistemme seurasta.
Kalan kuivatustelineet.
Ranta oli täynnä jotain suloisia kahlaajalintuja, jotka pitivät pientä ääntä.
Tältä rannalta on monta mukavaa muistoa. Eräällä retkellä esikoisemme alkoi piirtää kirjaimia rantahiekkaan, emmekä tuolloin edes tienneet hänen taidoistaan.
Ihana valo!
Kivikko
Oranssin sävyjä
Kiviaita
Savupiippu on tukevasti kiinnitetty. Kääk.
Kaunis hauta
En ollut muistanut, millaista pohjoisessa on marraskuussa. Olin iloinen ystäväni valitsemasta ajankohdasta, koska en olisi varmaan itse tarjonnut marraskuuta. Mutta mitkä valot ja värit täällä vallitsevatkaan! Kuinka voisin tallettaa kaiken näkemäni ja kokemani? Olen iloinen, että sain tämänkin päivän elää.
Voih.... Olisin mielelläni siellä myös
VastaaPoistaSä niin nauttisit! Ei tätä luontoa pysty edes kuvailemaan. Ihmeellistä on, miten se sykähdyttää koko sielua.
VastaaPoista