Puuskutan rinnettä ylös, sivusilmällä huomaan hiusteni harmaantuneen johtuen jäätymisestä. Koira juoksee innoissaan nuuskien. Pysähtelee välillä katsomaan, missä emäntä viipyy. Taivas ympärilläni hehkuu: oranssia, vaaleanpunaista, liilaa, vaaleansinistä. Valoa!
Puut ovat saaneet ympärilleen huurteen. Variksenmarjat ovat kuin talvikarvassaan. Kaksi korppia kiertelee lähistöllä, toinen toisiaan ajattaen. Mantojärvi paukkuu ja huhuilee. Tekeekö jääpeitteen valmistuminen kipeää?
Jo useana vuonna olen haaveillut, että kesälomalla heräisin aikaisin aamulla seuraamaan auringonnousua. No nyt, virkavapaallani toiveeni toteutui. Heräsin ihan puoli seitsemältä, laitoin lapsille ja itselleni aamupalaa ja saatoin lapset koulutaksiin. Kello 8.20 lähdin kipuamaan tunturin rinnettä. Eipä tarvinnut herätä kovinkaan aikaisin. ;)
Mahtavaa, itsekin olen haaveillut aikaisesta heräämisestä merellä, mutta..... aamuntorkku olen.
VastaaPoistaMikä siinä onkaan niin vaikeaa, yhtenä aamuna herätä oikeasti aikaisin?! Tekisi aamupalan mukaan ja istuisi jossain kalliolla meren rannalla.
VastaaPoista